Jarkko Kallion blogi

Osallistun perjantaina paikallislehden järjestämään kaksintaisteluun. Aiheena presidentinvaalit, ja  vastassa Kaarinan Vihreiden Mari Saario. Lonkalta ammuttuna teräviä kysymyksiä, ja teräviä vastauksia. 

Olen pari kertaa päässyt seuraamaan Marin esiintymistä vaalipaneeleissa, ja voin kertoa, ettei Piispanristin ja Lohjanharjun väliltä todennäköisesti sanavalmiimpaa keskustelijaa löydy. Pitää siis yrittää valmistautua mahdollisimman hyvin. 

Kumpikaan osallistujista ei saa lehden kysymyksiä etukäteen. Voi vain mielessään yrittää miettiä mahdollisia aihepiirejä ja yrittää varautua niihin. Saan lisäksi esittää toisillemme kolme kysymystä presidentinvaaleihin liittyen. Tähän pyytäisin apuanne. Mistään vähemmistö- tai varusmiespalveluskysymyksistä ei ole hyötyä, koska henkilökohtaiset asiat eivät vaikuta presidentin tehtävien hoitamiseen. Kyse on siitä, kumpi näistä pätevistä ehdokkaista on lopulta pätevämpi presidentin tehtävään. 

Päteviä vinkkejä voi lähettää myös osoitteeseen jarkko.kallio@paimio.fi jos vinkit ovat niin kovaa kamaa ettei niitä pidä kylille ennen keskusteluja huudella.

Niinistö jäi 1,1 prosenttiyksikköä omasta etukäteisarviostani. Se, että Haavisto sai niin valtavan potin esimerkiksi Helsingistä, kertoo osaltaan myös siltä, ettei Väyrystä kerta kaikkiaan haluttu toiselle kierrokselle. Uskoisin aika monen erityisesti demarin äänestäneen Haavistoa.

Niin kuin Paavo Lipponen vaali-illassa totesi, Väyrynen on menneen ajan ääni.ytyy vain suomalaisten puolesta toivoa että Väyrynen jäisi lopultakin kotiin kirjoja kirjoittelemaan eikä lähtisi Kiviniemeä haastamaan. Uskon Mari Kiviniemen hymyilevän tänään leveästi nukkumaan mennessään. Persuista porukkaa takaisin Keskustan riveihin, mutta Paavosta ei lopulta kuitenkaan muodostunut sellaista uhkaa kuin esimerkiksi kohtuullisesti toisella kierroksella menestynyt Paavo olisi hänelle ollut. 

Korostan vielä ja jälleen ettei minulla ole mitään Keskustaa vastaan. Väyrynen edustaa vain sitä siipeä joka on mahdollisimman kaukana omasta ideologiastani. B-persua. Keskustan toinen laita on (ainakin oli ennen Jytkyä) hyvin lähellä omia näkemyksiäni. Porvaripuolue siinä missä Kokoomus, KD ja RKP:kin. 

Melkein myisin sieluni, mikäli presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos olisi myös syksyn kunnallisvaalien tulos. Tämä ei tietenkään ole lähimainkaan niiden vaalien tulos. 

Oma veikkaukseni niistä vaaleista näin vahvasti etukäteen

Kokoomus 8

Keskusta 8

SDP 7

PS 5

Vihreät 3

KD 2

VL 2

 Mutta takaisin presidentinvaalien tuloksiin: 

Jos tämä kannatuksen suoraan vaihtaisi valtuustopaikoiksi, niin

 Yksi lisäkevennys tähän loppuun on vielä pakko heittää. Suomen ykköskirjailija Pertti Jaarla on Haaviston aktiivinen tukija. Fingerporikin valjastettiin Haaviston vaalityöhön. Nostan hattua.

 Näiden vaalien kulttituote on kuitenkin Väyrysmukit. Tämä olisi nyt toisella kierroksella muutettavissa. Nyt äkkiä myytiin kakkonen on ykkönen! paitoja, pipoja, kalsareita… Mikä olisi sen rentouttavampaa kuin nähdä aivan tavallisilla suomalaisilla röyhkeän kaksimielisiä paitoja työpaikoilla. Ajatelkaapa vaikka asiakaspalvelutilannetta, jossa opettaja, lääkäri, kirjastonhoitaja tai sosiaalityöntekijä palvelisi Teitä reipas B-rappupaita päällään. Tulisi älyttömän hauskoja kahvipöytäkeskusteluja työpaikoille. Minäkin voisin käyttää. Ainakin vaalien jälkeen ehdottomasti käyttäisin.

Paimion kohdalla ihmetyttää Sarin matala äänimäärä. Kannatusta on uskoakseni enemmän, läpimenon mahdottomuus ajoi äänestäjiä todennäköisesti lähinnä Niinistön taakse.

Aluksi myönnän olevani Sauli Niinistön vankkumaton kannattaja. En siis ole objektiivinen millään tasolla. 

Harmittaa etten äänestänyt ensimmäisellä kierroksella Haavistoa. En ole suoranainen fani, mutta pirun hyvin ja asiallisesti on numero kakkonen kampanjassaan esiintynyt. Kuitenkin tärkein syy Haaviston kannatukseen on siinä, etten jaksa tuota Väyrystä enää päivääkään. Haavistoa äänestämällä Väyrynen voisi palata sinne narsistiseen omaan pikku maailmaansa mistä on näihin vaaleihin kömpinytkin. Valtakunnan (etelän) mediat ovat parina viime päivänä uutisoineet Väyrystä vastustavien tahojen osin siirtyneen Haaviston taakse omien ehdokkaittensa sijaan. Tilanne voitaisiin välttää jos toiselle kierrokselle menisi vaikka ½ ehdokkaista jonka jälkeen paras voittaisi. Mutta kaksi menee toiselle kierrokselle ja sillä mennään. 

En tiedä millaisen luonnehäiriön takaa Väyrynen edelleen puskee eteenpäin. Koko kansan Paavo! Mainos ei kerro minkä kansan? Miestä ei valittu edes eduskuntaan, Paavo oli vuosikaudet omassa puolueessaan (ihan syystä) sivuraiteilla. Itseriittoinen, ei humoristisessa mielessä vaan narsistisessa mielessä. Ei näe itsessään mitään vikaa, toimittajat muistavat aina väärin. Se Suomi mitä Paavo maalailee, on menneen maailman lumia ja talousjärjestelmämme tuho. Ainoa meriitti jonka voin hänelle antaa on oma nimikkokarkki, mikä on pirun hyvää lakritsia. Vaikka onkin hollantilainen tuote. 

Väyrynen ärsyttää minua kokonaisvaltaisesti. Eniten ärsyttää se syy-seuraus suhde mikä on Väyrysen “uuden tulemisen” takana. Väyrynenhän sai liekilleen uutta happea Keskustan romahduksen johdosta viime eduskuntavaaleissa. Ennen vaaleja Keskusta oli linjaltaan aivan oikea eurooppalainen keskusta-oikeistolainen puolue. Vanhanen, Kiviniemi, Rehn, Kaikkonen, Lehtomäki… erinomaisia ja ymmärrettäviä keskustalaisia joista ketä tahansa olisin itsekin voinut äänestää. Vaaliromahduksen jälkeen perämetsien metsäsuomalaiset (ne jotka eivät olleet vielä persuihin loikanneet) saivat uuden mahdollisuuden vuosikymmenen korpivaelluksen jälkeen. Ja se linja mitä Väyrynen edustaa on köyhän miehen B-persut.

Tuolla linjalla saadaan tiettyä kannatusta periferiassa, mutta voidaan samalla unohtaa kova työ keskuskaupunkien ja erityisesti etelän kaupunkiseutujen suhteen. Ja matka takaisin valoon voi olla yllättävän pitkä. Jatko Väyrysen linjalla saattaa tiivistää ydinkannattajia ja vuotoa persujen suuntaan. Mutta varmistaa myös sen että kokonaiskannatus jää valtakunnallisesti pysyvästi alle 15 %. Kaverien kesken on tietysti mukava toimia, mutta vaikutusvallan valtakunnanpolitiikassa voi unohtaa.

Väyrysen uuden tulemisen keskeisimmät syyt ovat eduskuntavaalien romahdus ja Niinistön ylivoimaisuus gallupeissa. Yksikään Keskustan eturivin poliitikoista ei halunnut lähteä leikkimään. Väyryselle tämä ei ole leikkiä, omassa maailmassaan hänhän ihan aidosti ja oikeasti on jo vähintään Suomen presidentti. 

Ota nyt Haavisto kunnon loppukiri! Win win -tilanne. Kaikki voittavat. 1. Väyrynen takaisin Impivaaraan. 2. Suomen imago maailmalla suvaitsevaisena ja nykyaikaisena EUROOPPALAISENA valtiona saa tuulta purjeisiin Persujen aiheuttamien kolhujen jälkeen.

En voi sanoa että olisi mitenkään yllättänyt. Ainoa mikä hieman ihmetyttää on Marttilan ja Tarvasjoen kohtalo. Ovat kuitenkin niin kiinteästi osa Lietoa ja Turun seutukuntaa.

Aikoinaan armeijassa sanottiin että mikään ei ole niin tyhmä kuin pioneeri. Taisin tänään kohdata yhden oman elämänsä pioneerin.

Harvoja ovat ne, jotka saavat kunnian kuulua postilaatikkonsa menettäneiden joukkoon. Tänään minusta tuli sellainen. Yhdellä tykinjyskyllä lähti. Yleensä nämä kunnianosoitukset ovat kai kohdistuneet lähinnä rehtoreihin tai yleensäkin muihin nuorison mielestä ikäviin virkamiehiin. Mikään satunnaislaukaus tämä ei liene, sillä valottomassa rivissä tämän löytäminenkin vaatii suurempaa kansalaisaktiivisuutta kuin aivan tavallisen omakotialueen postilaatikko. Ehkä jopa tiedustelua?

Joku turhautunut on nyt esittänyt kansalaismielipiteensä. Viime vuonna tällaista olisi ehkä voinut odottaakin. Tänä vuonna en ole sen kummempia ikävyyksiä kansalaisille aiheuttanut. Voi tietysti olla niin, että räjäyttäjä on sen verran hidas järjenjuoksultaan että tämän masterplanin suunnitteluun nyt vain kului vähän enemmän aikaa.

Toivon räjäyttäjän mahdollisesta hitaudesta huolimatta olevan kuitenkin lukutaitoinen, ja että viestini menisi perille tämän median kautta. Tarjoan seuraavalle räjäyttäjälle (jos siis kiinni saan) ikään ja sukupuoleen katsomatta unohtumattoman saunaillan siten, että minä käyn saunassa ja toinen osapuoli saa nauttia raikkaasta kylvystä pihalammessani. Lampi ei virtauksen vuoksi pahemmin jäädy talvellakaan, joten ei jää vastapalvelus säistä kiinni.

 Milleköhän kustannuspaikalle kaupunki kirjaa uuden postilaatikkoni?

Asiakohtaisen tauon jälkeen sain Kuntalehdestä kipinää kaavoitus-/kuntakilpailulle. Ainakin minulle tuntematon arkkitehti (Jouni J. Särkijärvi) avautui keskuskaupunkisyndroomasta. Kaveri voi olla vaikka kylähullu, mistä sen tietää, mutta yksi kiistaton viisaus tuli pöytään: KESKUSKAUPUNGIT HALUAISIVAT SELLAISIA ASUKKAITA, JOILLE NE EIVÄT EDES KAAVOITA. 

Tässä piilee nyt kohtuullisen suuri kysymys. Keskuskaupungit (esim. Turku) kitisevät ympäryskuntien vievän asukkaita. Mutta samaan aikaan keskuskaupungit eivät tarjoa sitä mitä keskivertosuomalainen haluaa > omakotitontti > omakotitalo. Niin kauan kuin mahdollisuutta valita asumismuotoaan ei ole on aivan turha kitistä kehyskuntien toiminnasta. Pitääkö ihmisten tyytyä unelmissaan noihin betonipalikoihin joita asunto-osakkeiksi kutsutaan? Ei todellakaan pidä. Asumismuoto on yhtä lailla yksilönvapaudenasia kuin äänestysoikeus. Miksei esimerkiksi Turku sitten vedä asukkaita? 

Esimerkiksi tyttäreni kummisetä maksoi vuokratonttinsa (Turussa) paaluttamisesta ja kunnallistekniikasta Turun perämailla Moisiossa kolme kertaa enemmän kuin tämän bloginpitätäjä omasta kalliopohjaisesta tontistaan kokonaisuudessaan Paimiossa. Molemmilta pääsee TYKS:iin vartissa. Missä lisäarvo? 

Jos suomalainen unelma muuttuu muotoon jossa ihmisten tulee asua tiiviimmin (unelmana kerrostalo tai rivitalo) voidaan keskuskaupunkien kitinään yhtyä. Niin kauan, kuin omakotitalo on keskivertosuomalaisen unelma, ei voisi kitinät vähempää kiinnostaa. Jos tavoitteena on tiiviimpi asuminen, niin ei muuta kuin kaavoitus Turkuun ja askel kohti…jotain. Omasta mielestäni pako naapurikuntiin on puhtaasti turkulaisen kädettömän  kaavoituspolitiikan syytä. Sitä saat mitä kaavoitat.

Politiikka. Monellako ihmisistä sana politiikka herättää positiivisia tuntemuksia? Toisaalta mitä enemmän sitä harrastaa sitä enemmän siinä on koukussa. Toisaalta kyselyissä alle ei taida jäädä juuri muita kuin puhelinmyyjä. Politiikkaahan voisi tavallaan verrata alkoholismiin. Pieni yhteiskunnallinen tietoisuus on siistiä ja kulturellia. Liian syvällinen sekaantuminen vie tilaan josta ei tahdo päästä kuiville. 

Motiiveja moiseen alennustilaan, TOP 10 

1. Pääsee sättäämään asioiden kanssa joista ei ole mitään kokemusta/koulutusta. Ilman koulujakin pärjää!

2. Kiva harrastus

3. Saa vittuilla muille ilman sen suurempaa pelkoa mustasta silmästä

4. Yhden asian liike vei mukanaan

5. Sukurasite

6. Muut tuntuvat niin jurpoilta ettei uskalla olla poiskaan

7. Kaveri pyysi

8. Narsismi

9. Yhteiskunnallinen herääminen

10. Kroppa ei kestä urheilua, ja elämässä on tyhjiö 

No vakavasti ottaen tämä teksti oli jonkinlaista sarkasmia. Ainakin ihmiselle joka on itse kietoutunut tuohon soppaan. Aika moni varmaan kuitenkin pystyy allekirjoittamaan listalta muutamia ominaisuuksia. Tuo numero kuusi on ehkä surullisin. Jos tunne on tuollainen sitä on vähän niin kuin yksin väkijoukossa.

http://www.youtube.com/watch?v=555cwB7k_oM

Tulevan isänpäivän piristykseksi pieni pala suomalaista luontoa.

Kaupunginvaltuusto siunasi talousarvion vuodelle 2012. 

Talousarviota voisi luonnehtia säilyttäväksi. Se ei anna mahdollisuutta tilanteemme parantamiseen, mutta toisaalta paljon syvemmällekään ei tältä pohjalta pitäisi vuonna 2012 sukeltaa. Näitä einespizzoja on nyt väännetty jo muutamat putkeen. Hajuton, mauton ja väritön. Nälkään syödään, mutta ei tämä pitkällä aikavälillä hyvää tee. 

Tuloverot nousevat  0,25 %-yksikköä, ja rakentamatonta tonttimaata verotetaan taas ensi vuonna raskaimman mahdollisen verokannan mukaan. Sen verran olen molemmista tällä viikolla naputtanut että jätän tältä kertaa näiden päätösten ihmettelyt vähemmälle/muille. Ainakin kunnon yöunet alle ennen lisäavautumisia. 

Nyt on muutenkin hyvä vetää vähän henkeä, sillä todellista sosiaalipornoa on tulossa jo ennen vuodenvaihdetta. Nimittäin valtioneuvoston esitys uudeksi kuntajaoksi. Sehän on tosin vain versio, josta keskustellaan kesän 2012 yli… ennakkotietojen mukaan Turun ja Salon välissä ei ole mitään. Mutta juorut ovat juoruja, kohtahan se nähdään. Ja pessimistihän ei pety.

Pahoittelen tylsää tekstiä. Onneksi ei ollut kuitenkaan tämän pitempi.

Pyydän anteeksi pitkiä piuhojani. Suomalainen sanonta sanoo “mitä pitemmät piuhat, sen himmeepi lamppu”., Omaan 182cm pituuteeni tämä fysiikan laki ei onneksi pahasti iske   

Hallitus pistää pöytään uuden kuntajaon vuodenvaihteessa. Siitä sitten on mahdollisuus pyöritellä syksyyn 2012 asti. Kansanedustajien kanssa käymieni keskustelujen pohjalta karttaharjoitteet ovat jo valmiita. Miksei pistetä jakoon? 

(tätä viivettä pyydän anteeksi) No tietysti sen takia että nykyisten kuntien pitää vahvistaa vuoden 2012 budjetit ennen kuin lyödään nyrkillä naamaan. budjetit olisivat ihan päin peetä jos 2015 kuntajaon pohja olisi lyöty pöytään ennen 2012 budjetteja. Pyydän vielä kerran anteeksi uneliaisuuttani. .