Aluksi haluan todeta Paimion saaneen kaksi vuotta peräkkäin valtiolta ylimääräistä vaikeiden ongelmien vuoksi. Yhteensä yli kaksi miljoonaa euroa. Samaan aikaan kuitenkin maksoimme tasausta. Salo lienee tästä kaikkein irvokkain esimerkki. Vakavan rakennemuutoksen alue maksaa vielä huimat tasaukset!
Tähän rakastamaani aiheeseen “kyllä me täällä pärjäämme, ei tässä mitään muutoksia tarvita, itse on asiat hoidettu” vähän kättä pidempää lukujen muodossa:
| Tasausta maksavat kunnat lähialueella 2012 | |
| Turku |
-19 863 456 |
| Salo |
-17 870 172 |
| Kaarina |
-5 714 399 |
| Naantali |
-4 286 445 |
| Raisio |
-3 079 291 |
| Lieto |
-1 664 177 |
| Parainen |
-766 112 |
| Masku |
-662 565 |
| Paimio |
-598 559 |
| Rusko |
-225 231 |
| Yhteensä |
-54 730 407 |
| Tasausta saavat kunnat lähialueella 2012 | |
| Somero |
5 793 542 |
| Pöytyä |
4 550 288 |
| Kemiö |
3 133 154 |
| Koski |
1 505 856 |
| Sauvo |
1 125 081 |
| Marttila |
889 799 |
| Tarvasjoki |
701.888 |
| Aura |
649 436 |
|
17 647 156 |
Provosoiden voisin todeta, että Paimio olisi ylijäämäinen jo sillä, ettei se maksaisi tasauksia. Vielä pari vuotta sitten summa oli lähempänä miljoonaa vuodessa. Salokaan ei olisi kriisikunta jos saisi muutaman vuoden vapautuksen tasauksista.
Tein tämän taulukon tietoisesti provosoiden. “Virkkusen kuntakierroksen” ensimmäisen kuntakuulemisen perusteella kaikkein kovinta meteliä itsenäisyytensä puolesta pitivät kunnat jotka eivät tälläkään hetkellä pysty itse hoitamaan palveluitaan. Tämä tasausjärjestelmä on yksi niistä välineistä joilla Suomi pidetään tasa-arvoisena ja toimivana, mutta samalla se vääristää alueiden ja kuntien kantokykyä dramaattisesti. Esimerkiksi jos Paimio saisi parin vuoden ajan samankokoiset tuet kuin Somero, niin ei tarvitsisi talous- ja organisaatiotyöryhmiä pyöritellä.
Noin pääsääntöisesti voidaan todeta tukia valuvan eniten agraari-painotteisille alueille, joissa ns. palkansaajia on vähän. Onko niissä kunnissa sitten palvelutarpeita samassa suhteessa kuin esimerkiksi Paimiossa ja Kaarinassa on sitten toinen asia.
Nopealla tupakkapaikan matematiikalla voisin kuitenkin todeta, ettei Someron, Pöytyän tai Sauvon kohdalla voida mitenkään perustellusti argumentoida väitettä ” kyllä me täällä pärjäämme, ei tässä mitään muutoksia tarvita, itse on asiat hoidettu”. Vai voidaanko?
Ja yhtä lailla tupakkapaikan matematiikkaa on, että alueeltamme pumpataan 37 miljoonaa muun Suomen käyttöön. Se ei tietysti ole mitään verrattuna Helsingin -285 755 697 euron, tai Espoon -172 105 147 euron lahjoituksille paremman Suomen hyväksi. Tämä on koko Suomen etujen nimissä perusteltavaa aluepolitiikkaa, mutta pointti on siinä, että nettomaksajien tarpeita pitää kuunnella herkällä korvalla. Jatkossa kuntien tulisi ainakin alueellisilla mittareilla olla elinkelpoisia, ei miljoonien eurojen automaattien varassa?
